Kevään riistanhoitotyöt ovat aina mielenkiintoisia ja varsinkin ammattipuolella hyvin kiirettä täynnä. Lintutarhauksen puolella loppukevään ja kesänkin työpanos on erittäin huomattava ja työhön sitova.

Nyt mielenkiinnolla seurataan miten sorsanpesäntekijät onnistuvat. Varsinainen kansanliike on syntynyt eri puolilla Suomea tekemään sorsille pesäputkia ja niitä näkee maakunnissa ajellessa sijoitettuina vesien rantamille jo huomattavan usein.

Positiivisia uutisia onnistuneista pesinnöistä myös Suomessa on jo olemassa, joten tiedon ja taidon karttuessa jää nähtäväksi miten suuri prosentti putkista onnnistutaan sijoittamaan sellaiseen kohtaan, että sorsa katsoo hyväksi käydä pesimäpuuhiin. Opetteluvaiheessa toki ollaan, mutta jos ketkut rantojen saalistajat eivät pääse helpolla pesintöjä verottamaan niin vaiva rakentelussa ja huollossa kannattaa kyllä.

Aikanaan pelailtiin pajusta tehtyjen pesimäkorien kanssa. Niitä sanottiin Hollantilaisiksi pesimäkoreiksi ja syvässä etelässä niillä oli saatu tulosta aikaan ja saadaan ilmeisesti vieläkin. Jostakin syystä pohjolan sorsa ei enemmälti koreista innostunut vai liekö sijoittamisen tekniikassa ollut puutteita. Mene ja tiedä. Pesäputki vaikuttaa tällä tietoa lupaavammalta ja niitä on jo niin paljon tolppien nokassa, että tänä suvena kertyy riittävästi tietoa niiden toimivuudesta kussakin asennuspaikassa. Syksyllä ollaan huomattavasti viisaampia.