Elinkeinovapaus, suurpedot vai tuotantoeläimet?

Ottaako suomalainen suurpetopolitiikka liian suuren roolin suomalaisessa yhteiskunnassa? Suomalaiset maanviljelijät ovat nyt vailla mahdollisuuksia suurpetoja vastaan. Ovatko kotieläinyrittäjät yksin vastuussa suurpetovahingoista? Ainoastaan heille esitetään mahdollisuudeksi sähköaitaa tai ostaa itselle laumanvartijakoira, kun suurpedot käyvät pihapiirissä tappamassa tuotantoeläimiä. Suurpetoja ei voi poistaa, jos ne aiheuttavat toistuvasti vahinkoa. Onko se oikein, että suomalaiselta yrittäjältä viedään elinkeinovapaus? Onko se oikein, että mahdollisuus hankkia elantoa nykyisessä EU- yhteiskunnassa pienennetään vielä suurpetouhkalla ja suurpetovahingoilla? Eikö enää riitä EU paperisota, pitääkö siihen vielä lisätä suurpedotkin?

Metsästäjät ovat käyneet usean vuoden ajan nuorallakävelyä suurpetojen kanssa. Metsästäjät voivat auttaa kotieläintuottajia, mutta nykyinen lainsäädäntö ei anna siihen mahdollisuutta. Se vähäinenkin liikkumavara on käytetty loppuun, mikä oli riistaviranomaisilla sekä poliisiviranomaisilla. Nyt viranomaisia on ohjeistettu, että poikkeuslupia ei myönnetä, vaikka vahinkoja sattuu, käytännössä näin toimitaan nyt. Ei myönnetä, vaikka samat suurpedot käyvät samalla maatilalla toistamiseen. Poliisiviranomainen on ohjeistanut myöskin, että hakatkaa kattilankansia vastakkain, kun karhu oli tullut pihapiiriin. Eikö se ole kansalaisten aliarvostamista ja halveksuntaa.

Muutaman vuoden välein valitaan kansanedustajat Suomen eduskuntaan ja heidän joukosta valitaan ministerit. Onko niin, että kansanedustajat eivät halua tai kykene hoitamaan edes yhtä maanviljelijän ongelmaa, jotta maanviljelijät voisivat harjoittaa ammattiaan eli turvata heidän elinkeinovapautta Suomessa. Suomessa ihmetellään Euroopan maiden itsekästä oman edun tavoittelua. Olisiko jo aika ajaa oman kansan etua suurpetopolitiikassa ja unohtaa sanktiot sekä moitesanat muilta Euroopan valtioilta. Vaikka EU antaisi sakkomaksuja tai haastaisivat oikeuteen, onko sillä väliä, jos suomalainen maanviljelijä saa takaisin elinkeinovapauden suhteessa suurpetoihin. Olisitko sinä myös valmis tinkimään omasta elinkeinovapaudesta? Haluatko sinä laskea vapaaehtoisesti omaa palkkaasi, kuten maanviljelijät tekevät nyt?

Metsästäjillä ja viranomaisilla on jo sukset vastakkain suurpetopolitiikassa, mutta pitääkö siihen vielä lisätä kotieläinyrittäjät ja maanviljelijät samaan soppaan? Suurpetokantoja vahvistaa vielä ahman lisääntyminen poronhoitoalueen ulkopuolella. Susikannan lukemia pienentää metsästäjien innokkuuden väheneminen ilmoittaa jälkihavainnoista TASSU järjestelmään. Usein unohdamme, kuka on meidän työnantaja, valtio ei ole kenenkään suomalaisen työnantaja. Kuka on suomalaisen kansanedustajan ja ministerin työnantaja? Kuka on riista- alan- ja poliisiviranomaisen työnantaja? Ne ovat sinä ja minä eli suomalainen kansalainen ja veronmaksaja. Olisiko jo aika muuttaa suurpetopolitiikkaa, niin että suomalaisella yrittäjällä olisi elinkeinovapaus maaseudullakin? Eikä maanviljelijän tarvitsisi hakata kattilankansia omalla pihalla harva se päivä ja syöttää vasikankokoista laumanvartijakoiraa, kuka senkin loppujen lopuksi maksaa?

Asko Lampinen MUHOS