Vapaata riistaa

Aloitin työt Suomen riistakeskuksella vuonna 2015. Puhuin itseni taloon rakkaudesta metsäluontoon, jonka turvaamiseen näin riistametsänhoidon mielenkiintoisena mahdollisuutena. En ollut erityisen kiinnostunut metsästyksestä tai metsästäjistä. Metsästys oli minulle neutraali asia ja metsästäjät...

Monet innokkaat metsästäjät perivät intohimon metsästämiseen ja eränkäyntiin vanhemmiltaan. Meillä metsästämättömän perheen vesoilla tarina on usein erilainen. Oma polkuni on johtanut minut lopulta monen mutkan kautta riistahallintoon töihin.

Alkutalvinen aamu sarastaa vaivalloisesti ja pimeyden keskeltä alkaa paljastua ensilumen kirkastama metsämaisema. Puut, metsätiet, suotikot ja sammalikot ovat saaneet ylleen suojaavan lumipeitteen, joka paljastaa syksyn piilossa pysyneet metsänriistan liikkeet myös ihmissilmälle. Kahvi höyryää...

Isovanhempieni maat rajoittuvat lounaissuomalaiseen luonnontilaiseen suohon ja suon merkitys on minulle suuri. Pappa, isoisäni, oli ahkera luonnossa liikkuja. Signeerasi käyntinsä suon saaren vihkoon ”Yksinäinen hiihtäjä”. Lapsena hiihdin suolla kanssaan, perheen kesken ja joskus yksinkin....

Olen Ruotsin Norrbottenin läänissä Vidselissä konferenssihotellissa. Ympärillä on koko joukko ruotsalaisia metsästäjiä, maanomistajia, metsäammattilaisia ja lääninhallituksen viranomaisia. Heitä puhuttaa Norbottenin alueen hirvikanta ja sen hoitaminen. Kysymys kuuluu, mitä ihmettä minä, lähes...

Kun kiinnostus pyyntiin ja eränkäyntiin herää, tie vie mennessään. Osa kasvaa metsästäjäksi perheen elämäntavan myötä, toinen kaverin esimerkin kautta. Vimmattu polte ajaa metsälle mielivän metsästäjätutkintoon. Metsästäjäkurssin käyneet läpäisevät sen parhaiten. Sen jälkeen hankitaan aselupa ja...

Sieltä rakkauteni riistaan ja metsästykseen on lähtöisin, Savo-Karjalan saloilta. Vielä joitakin vuosia taaksepäin ura riista-alalla tuntui mahdottomalta haaveelta, mutta onneksi joillakin haaveilla on tapana toteutua. Mielenkiinto luontoa kohtaan on minulle jo lapsuudessa annettu ominaisuus ja...

Onko rakkauteni riistaan laimentunut aikojen saatossa? Onko se oikeastaan rakkautta koskaan ollutkaan? Nämä kysymykset tulivat mieleeni lukiessani kollegoiden mainioita blogeja aiheesta. Samaistuin niihin ainakin osittain jokaiseen. Tuttuja tunteita ja tilanteita.

Rakkaus on suurta tunnetta...

Kolme vuotta sitten aloitin työt Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa suunnittelijan tehtävässä. Työssäni on ollut mahtavaa päästä yhdistämään koulutus ja oma harrastustaustani. On ollut hienoa huomata, kuinka ennen lajistoltaan ”köyhät” alueet ovat kosteikon toteuttamisen tai...

Pääsin viime marraskuussa Turun yliopiston alumni-iltamaan kertomaan omasta urapolustani. Esityksen otsikoin ”päämäärätietoiseksi urapoluksi riista-alalle”. Itselläni on ollut koko ajan kirkkaana päämääränä harrastuksen saaminen ammatiksi, ja nyt vihdoin olen unelmatyössäni Suomen...

Iso osa meistä metsästäjistä on kasvanut lajin pariin kotoa saadun esimerkin kautta. Oma polkuni on ollut hieman erilainen, koska lapsuudenkodissani ei kukaan metsästänyt. Maa- ja metsätilan kasvattina ympäröivä luonto kaikessa moninaisuudessaan, sekä luonnonvarojen hyödyntäminen eri muodoissaan...

Suomen riistakeskuksen Oulun riistakeskusalueen riistasuunnittelijana hoen sanaa riista esimerkiksi puhelimessa esittäytyessäni tämän tästä. Ja vaikka tämä hieno suomenkielinen sana on tuttuakin tutumpi, tuntuu se toisinaan myös hieman vieraalta, ja olen koettanut pohtia, mistä tämä johtuu.

Metsästys on niin laaja-alaista, että ensimmäisiä kertoja ehtii kertyä monta. Aina tulee kokeiltua tai koettua jotain uutta, opittua uusia asioita ja nähtyä jotain mitä ei ennen ole. Ja kun ajattelee, että joku asia menee tutulla tavalla, yleensä yllättyy. Monesti tippuu maanpinnan tasolle, ei se...

Rakkaudesta riistaan -blogin kirjoitustehtävä sai minut muistelemaan ja pohtimaan niitä pieniä positiivia tuuppauksia, jotka ovat elämäni varrella vaikuttaneet uravalintaani ja elämääni. Ensimmäinen riistaan ja metsästykseen nivoutuva muisto lapsuudessani liittyy myöhäsyksyiseen iltaan, jolloin...

Ei ollut mitenkään yksiselitteistä, että minusta tulisi metsästäjä. Olen viihtynyt pienestä pitäen luonnossa – lintujen tarkkailua mielenkiintoisempaa ei juuri mikään ollutkaan. Lapsuuden elinpiirissäni kasvoin metsästävässä yhteisössä ja metsästyskoirat olivat minulle jo pienestä pitäen aivan...

Vielä muutama vuosi sitten metsästys oli minulle varsin kaukainen asia. Kaupunkilaisena luonnossa liikkujana tiesin aiheesta yhtä vähän kuin viljan puimisesta. Aloitettuani työt riistakeskuksella olen tutustunut moneen metsästäjään ja myös riista-alan alati kuplivaan kenttään.

Olen nähnyt, millä...

Polkuni alalle alkaa nuoruuden aamuyön heräämisistä, usvaisista aamuhämäristä, huumaavasta syksyn tuoksusta, luonnon hiljaisuuden nautiskelusta sekä ensi kosketuksista metsästyskoirien maailmaan. Tälle elämäni tärkeimmäksi, sekä rakkaimmaksi muodostuneelle polulle, minut ohjasivat rakkaat setäni...

Miten kaikki alkoikaan ja miksi istun kirjoittamassa tätä? Mieleeni herää tämä kysymys, koska voisinhan aivan hyvin harrastaa jotain muuta ja uravalintani olisi voinut olla jokin tavanomaisempi. Kun mietin tätä, huomaan, ettei harrastukseni ja polkuni kohti riista-alan toimihenkilöä varsinaisesti...

Vaikea kirjoittaa – vaikea aloittaa edes, sillä riista ja metsästys on niin iso osa elämääni, että sitä on työlästä erotella minusta, analysoida tai ajatella vain harrastukseksi. Tämän kirjoittaminen tuntuu vähän kuin pitäisi kääntää sisuksensa päivänvaloon kaikkien nähtäville.

Minun metsästysharrastukseni alkoi reilut 11 vuotta sitten, kun kävin suorittamassa metsästäjätutkinnon. Osallistuin riistanhoitoyhdistyksen järjestämälle metsästäjätutkintoon valmentavalle kurssille, joka jäi erittäin mieluisana kokemuksena mieleen. Muistan, kuinka mielenkiintoiset kurssin...