Isovanhempieni maat rajoittuvat lounaissuomalaiseen luonnontilaiseen suohon ja suon merkitys on minulle suuri. Pappa, isoisäni, oli ahkera luonnossa liikkuja. Signeerasi käyntinsä suon saaren vihkoon ”Yksinäinen hiihtäjä”. Lapsena hiihdin suolla kanssaan, perheen kesken ja joskus yksinkin. Aikojen saatossa olen laillaan kulkenut toki muuallakin luonnossa aktiivisesti. Syksyisin sienestin aina tilaisuuden tullen – tai oikeastaan vieläkin enemmän. Hiivin metsässä, rakastin siellä kaikkea muuta...
Lue koko artikkeli kirjoittajan sivulla