Polkuni alalle alkaa nuoruuden aamuyön heräämisistä, usvaisista aamuhämäristä, huumaavasta syksyn tuoksusta, luonnon hiljaisuuden nautiskelusta sekä ensi kosketuksista metsästyskoirien maailmaan. Tälle elämäni tärkeimmäksi, sekä rakkaimmaksi muodostuneelle polulle, minut ohjasivat rakkaat setäni ja esikuvani Mauri ja Osmo. On selvää, että maailmassa ei ole mitään, millä voisin heille kaiken saamani korvata. Arvostukseni ja kiitollisuuteni on pohjaton.
Niin kuin yleensä elämässä, taipaleemme...
Lue koko artikkeli kirjoittajan sivulla