Eräverkko hanhijahdissa Hanhijahdit.fi kanssa – ensimmäinen päivä (21.8.2014)

Ja joulu koitti 21.8.2014 kun kundit havahtuivat vanhassa Transitin hyökkäysvaunussa matkalla kohti Olympiaterminaalia, että nythän pitkään suunniteltu hanhireissu on oikeasti käsillä! Suorastaan harras hiljaisuus iski autoon kun kaikki tämän tajusivat, ja sitten olikin ilo irti. Laivalla reissu menikin normaalisti, buffetissa syötiin talven 2017 varalle ja sitten käytiin katsomassa ensimmäinen ”iltalento” laivan karaokebaarissa. Taputtelin siinä kohtaa itsenäni selkään, ettei kyseiselle lennolle tullut äänivoimistavia kuulosuojaimia mukaan. Olisi muuten voinut iskeä ylitsepääsemätön tarve hypätä mereen.

Tukholmassa oltiin aikataulun mukaisesti, Heja Sverige, hanhien luvattu maa! Autossa asetettiin peräti kaksi navigaattoria kohti Kalmarin loppuosoitetta ettei varmasti ajettaisi ohi. Tässä kohtaa ei varmaan tarvitse pitää jännitystä sen kauempaa ja voi heti todeta, että ohi mentiin silti. Ensi kerralla neljä navigaattoria. Saavuttiin mestarihoukuttelupyytäjä Tuukan ja Peten hoiviin Etelä-Ruotsin kauniisiin kartanomaisemiin kello 15:00 aikaan. Kämpästä löytyivät kaikki mukavuudet ja tyytyväisenä totesimme, että tässähän menee mukavasti seuraavat muutamat päivät. Että voi olla vanha kartanorakennus tunnelmallinen! Jääkaappi loisti tyhjyyttä kun erään Presidentin nuppi kesäauringossa ja pakotti kauppareissulle. Siinä maitokauppareissun ja turinoiden jälkeen painuimme pehkuihin näkemään unia timanttisista laukauksista.

Aamulla herätys oli kello 03:00. Siinä aamukahvin ja leivän naamaan sullomisen yhteydessä heitettiin veikkauksia aamulennon saaliista. Toiset olivat optimistisia, toisen pessimistejä, jotkut realisteja ja yksi täysin oikeassa (palkintoa odotellessa). 03:50 matka jatkui Tuukan ja Peten opastuksessa kohti Öölannin saarta. Passipaikkana oli juuri puitu viljapelto. Tuukka muutti vielä matkalla suunnitelmaa kun oli kuullut, että kyseinen, aikaisemmin hyvä pelto oli puitu. Puitu pelto on kuulemma ollut varsinainen magneetti viime aikoina. Kyllä kokenut ukko tietää mitä tekee, vaikka suunnitelmat muuttuvat nopeasti. Kaaveparvi ja passipaikat olivat valmiita pelto-ojan penkereellä 05 pintaan. Tämän jälkeen Tuukka antoi päivän ohjeet: sallitut lajit kanadanhanhi ja merihanhi, ampuminen hänen komennosta. Tästä alkoi kutkuttava odotus.

Ensimmäiset parvet ilmestyivät horisonttiin kello 05:30 jälkeen. Tuukka otti ammattimiehen ottein aalloittain tulevat parvet heti haltuun. Kaikki ensimmäiset parvet olivat merihanhia jotka nousivat mereltä syönnökselle kauniissa muodostelmissa. Allekirjoittaneen suu loksahti auki lentävien lintujen määrästä kuten lottovoittajalla lauantaina, kun ei ole sellaisiin määriin tottunut. Melkein sillä hetkellä jo arvasikin, että ensimmäiset laukaukset tulevat olemaan aikamoista hakemista, kun jännitystärinä oli luokkaa ”ei mahdu Richterin-asteikolle”. Ryhmän kunniaksi pitää kuitenkin todeta, että pudotukset olivat puhtaita ja niin myös huditkin.

Ei mennyt aikaakaan kun Tuukka pakotti sulosoinnuilla yksittäisen merihanhen laskeutumaan kuville. Siinä se patsasteli ja veti lajitovereitaan mukaan josta ensimmäiset pudotukset saatiin porukalle. Tämän jälkeen lintuja tuli säännöllisesti aalloissa ja tekemistä riitti. Linnut piti käydä hakemassa nopeasti pudotuksen jälkeen, sillä parvet kiersivät kuvat välittömästi jos mukana olisi selällään oleva lajitoveri. Muutamat porukan kundi tekivätkin komeasti raavailla varsillaan uudet SM-ajat 100m ja 110m aitajuoksussa. Siinä ei edes matkalla tapahtuneet kuperkeikat haitanneet, kun kellot painuivat vastustamattomasti uusiin ennätyksiin.

Noin kello 06-06:30 välillä linnut vaihtuivat pääasiassa kanadanhanhiksi. Huomasi selvästi, että kyseinen laji tuli huomattavasti suoraviivaisemmin kuville. Ja tähän vielä totean, että on se ISO lintu. Kaksi ensimmäistä kanadanhanhiparvea tuli lähes suoraan allekirjoittaneen kohdalle ja siitä tulivat päivän ensimmäiset pudotukset. Ei edes haitannut, että jalat olivat aivan puutuneet korkeasta polviasennosta ja ensimmäinen ”ampumaan nousu” ei ollut ”ihan ketterimmästä päästä”. Hieno fiilis kun paikkoja tulee paljon ja onnistumiset ovat hyviä. Ei näitä jahtiaamuja sekä niissä syntyneitä muistoja korvaisi kyllä mikään. Ne ovat loistavia investointeja itseen ja kavereihin.

Kello 07-08:00 hiljeni lento selvästi. Muutamia paikkoja päästiin vielä yrittämään hiukan korkealle lentäneeseen merihanhi- sekä pieniin kanadanhanhiparviin ennen kun todettiin aamun olevan nipussa noin 08:15. Komean aamulennon saldo oli lopulta 22 hanhea. Isoimman kanadanhanhen arvioitiin olevan reilusti yli 5kg painoinen.

Iltalennolla käytiin aivan meren rannalla. Oli hieno passi kapealla kaistaleella, jossa molemmin puolin vettä. Sorsia oli hyvin liikenteessä ja 6 saatiin saaliiksi. Hanhia ihasteltiin tällä kertaa vain kaukaa. Huomenna jälleen aamulennolle kello 04, päivitystä seuraa piakoin!

Lopuksi pitää vielä todeta, että on jahtitouhu hiukan erilaista kun on ammattimiehet asialla. Täytyy jo tässä vaiheessa nostaa hattua Tuukalle ja Petelle, jotka alusta saakka ottivat lämpimästi vastaan ja rautaisella kokemuksella sekä ammattitaidolla saivat asiakkaille ikimuistoisia jahtitilanteita taskuun. Iso käsi.