Viljaa riistalle: PIHISTELEVÄ RUOKINTA-AUTOMAATTI SÄÄSTÄÄ
Orre3 05.04.2018 14:59
Pienet sorkkaeläimet tyhjentävät pakkaskaudella vilja-automaatin muutamassa yössä. Herää kysymys, onko niin runsas viljan tarjonta peuroille ja kauriille tarpeen tai jopa haitallista. Runsaan peurakannan alueella vapaa viljaruokinta nostaa myös riistanhoidon kustannukset pilviin.
Oma ratkaisuni oli rakentaa sähköisellä annosteluautomatiikalla varustettu viljanjakoannostelija, jota itse kutsun pihistelyautomaatiksi. Kahden talven kokemukset ovat odotusten mukaiset. Laite jää kyllä pysyvään käyttöön
Nyt on kesä aika rakennushommaan, jos kiinnostus herää. Suvella on paljon mukavampi värkkäillä kuin talvipakkasella.
Vilja on tarpeettoman energiapitoista ainoaksi rehuksi. Sen vuoksi viljan saatavuutta kannattaa rajoittaa jo ruokintafysiologiankin kannalta.
Viljaruokinta on aloitettava vähitellen jo syksyllä. Myöhemmin talvella aloitettu vilja-annostelu saattaa sotkea pahastikin siihen tottumattomien eläinten ruoansulatuksen.
Pihistelyautomaatilla saada helposti toteutettua jatkuva mutta toisaalta säästeliäs viljaruokinta.
Tarvikeluettelo
- ruokinta-automaatin levitinyksikkö. Omani hankin Metsästäjäliiton Eräkontista: Wildgame levitinyksikkö digitaalisella ajastimella, hinta luokkaa 90 €
- riistakameran 6 voltin akku, hinta luokkaa 20 €
- 140-300 litran käytetty jäteastia, jonka toki voi korvata vanerista rakennetulla laatikolla. Saumat kannattaa tiivistää uretaaniliimalla
- noin 5 metriä 50*50 mm puutavaraa
- 2 kpl 9 mm filmivanerilevyä
- 3 metriä kyllästettyä aitatolppaa rakennelman jaloiksi
- 5 metriä 100 mm lautaa
- 4 kpl kulmanaulalevyjä, joilla säiliöosa kiinnitetään jalustaan
- yleisruuveja, joilla levyt kiinnitetään runkopuihin
Mitat
- Säiliöosan korkeus on vanerilevyn leveys eli 125 ja leveys niin, että jäteastia mahtuu sisään
- Jalustan levyjen tarkat mitat laitan tähän, kun seuraava kerran käyn maastossa ja muistan mitata.
Kokemukset hyviä
Olen käyttänyt pihistelyautomaattia sen nimen mukaisesti todella pihistellen. Vilja-annoksen suuruus riippuu käyntipyräyksen kestosta, joka voidaan säätää yhdestä sekunnista aina kahteen kymmeneen. Itse ole käyttänyt 2…5- sekunnin käyntiaikoja. Käyntikertoja voi ohjelmoida yhden jokaiselle vuorokauden tunnille. Oma laiteeni on jakanut illalla ja aamuyöstä yhteensä 2-3 kaura-annosta eli yhteensä 2-4 kg yössä.
Riistakamerahavaintojen perusteella annostelu on hyvin riittänyt pitämään eläinten mielenkiinnon yllä silloinkin, kun muu rehustus on tilapäisesti loppunut. Yleensä kuitenkin muuta rehua on ollut vapaasti saatavilla. Muu rehu on ollut perunaa, porkkanaa ja/tai apilaheinästä tehtyä säilörehua
Akkukäyttöinen sirottelulaite on nyt kahtena talvena toiminut 2-3 latauksella yli talven
Kerta-annoksen suuruus selvitettävä mittaamalla
Vilja-annoksen kertasuuruus riippuu laitteen rakenteesta ja käyntiajasta. Ainoa keino selvittää se etukäteen on mittaus. Viljasäiliö täytetään viljalla ja ohjelmoidaan esimerkiksi 5 sekunnin käyntipyräys. Laitteen antama viljamäärä kerättään syöttökaukalosta ja mitataan joko vaa'alla tai tilavuusmitalla. Tämän perusteella voi sitten suunnitella syöttömääriä oman tavoitteen mukaiseksi.
Variaatioita
Pihistelyautomaatin voi tietysti toteuttaa monella tavalla.
Ruokintakaukalo ei ole tietenkään välttämätön vaan yhtä lailla viljan voi sirotella maalle. Tällöin voisi käyttää automaattia sulan maan aikaan vesilintujen ruokinnassa ja siirtää sen sitten syksyllä sorkkaeläimille. Sirottimen levitysalaa kannattaa tällöin rajoittaa esimerkiksi pressulla tai muovilieriöllä
Maahan sirottelu toimi hyvin lumiaikaan. Sulan maan aikana rehu sekoittuu multaan, kun eläimet tallaavat ympäristön. Myös jänisten ja sorkkaeläinten ulostepapanat samassa tasossa hiukan arveluttavat. Hygieniatasoa voi toki hiukan parantaa matalareunaisella vanerilevyllä.
Reijo Orava
