Rakenna sorsansyöttölautta, osa 2: kysymyksiä ja vastauksia

Eräverkon sorsalautta-kirjoitus saavutti suuren suosion ja netin eri keskustelupalstoilla on näkynyt ilahduttavan paljon erilaisia versioita lautasta. Samalla lautan malli on herättänyt myös paljon kysymyksiä. Pyrin tässä kirjoituksessa listaamaan yleisimpiä kysymyksiä mitä meille on esitetty, niin ne ovat kaikkien löydettävissä ja luettavasti helposti yhdessä kirjoituksessa.

Jos lautasta herää lisää kysymyksiä, niin kirjoittakaa vaikka tähän blogin perään, Facebookin kautta tai maililla. Tämä kirjoitus elää ja lisään siihen uusia kysymyksiä (ja parhaani mukaan myös vastauksia) kun niitä herää.

Alkuperäisen kirjoituksen Eräverkon sorsalautan mallista pääset lukemaan tästä:

https://www.eraverkko.fi/blogit/eraverkossa/rakenna-sorsansyottolautta-osa-1 

Kysymys 1: Kuinka syvä kaukalo voi olla? Kaukalon syvyyden määrittää sorsien normaali ruokailusyvyys (= puolisukeltajat). Kaukalon ei tarvitse olla niin matala, että sorsa ylettäisi syömään siitä ojentamalla kaulansa lautan ulkopuolelta kaukaloon. Omaan kokemukseen pohjautuen, sorsat hyppäävät vedestä kaukaloon "uimaan" ja syövät pohjasta asti kuten sukeltaisivat rannasta ruokaa. Ruokailun jälkeen sorsat usein jäävät lautalle makoilemaan, ennen kun jatkavat matkaa. 

Tätä on ehkä kysytty eniten, koska monella on ollut oletus, ettei sorsat mene lautalle tai kaukaloon sisään. Siksi osa on hankkinut erittäin matalia kaukaloita tai vateja lautalleen, jottei sorsat ylettäisivät syödä niistä ollessaan lautan ulkopuolella. Syvempiä kaukaloita vain käyttöön, niin ei tarvitse täyttääkään niin usein.

Kysymys 2: Minkä kokoisia reikiä kaukaloon on porattu? Tarkkaa millimäärää en pysty sanomaan, mutta suosittelen kohtuullisen isoja jotta vesi pääsee vaihtumaan parhaiten. Vedessä jyvät kuitenkin turpoavat ja muuttuvat hiukan limaiseksi, niin ne eivät mene kovin helposti rei’istä läpi. Hyvä lähtökohta on vajaa "jyvän pituus" reiän halkaisijaksi.

Kysymys 3: Kuinka paljon reikiä tulisi porata astiaan? Lyhyesti: paljon. Me porasimme laastikaukaaloon kauttaaltaan reikiä hyvin tiheään. Jätimme ainoastaan puurungon leveydeltä reijät poraamatta koska ne kohdat tulivat joka tapauksessa runkoa vasten eikä reijistä olisi hyötyä. Lisäksi pohjaan jätimme reunaan hiukan leveämmät kaistaleet ilman reikiä, jotta kaukalon rakenne pysyi vahvempana. Käytännössä vesi kuitenkin kelluttaa kaukaloa, joten ei siihen kohdistu hirveästi painetta viljan painosta johtuen. 

Reikiä kannattaa oikeasti porata paljon. Enemmän reikiä = parempi veden vaihtuvuus, parempi kaukalon puhtaus. Vilja pysyy tosi pitkään hyvälaatuisena, kun se on veden alla ja vesi pääsee kunnolla vaihtumaan.

Kysymys 4: Kuinka usein kaukalo tulee puhdistaa? Tämä tietenkin riippuu siitä kuinka aktiivisesti linnut käyvät ruokailemassa ja kuinka hyvin vesi vaihtuu kaukalossa. Itse puhdistan kaukalon 1-2 kertaa kuukaudessa. Viljat eivät ole käytännössä päässeet sinne happanemaan, mutta putsaan höyhenet yms. muut liat pois kaukalosta. Huuhtelu riittää hyvin. Lisäksi pidän rannalla tiskiharjaa, jolla vähän hankaan sitkeimpiä likoja pois. Käytännössä nämä liat ovat sellaisia, jotka ovat kuivuneet kaukalon veden yläpuolelle oleviin osiin.