Rakenna sorsansyöttölautta, osa 1

Olemme ruokkineet vesilintuja kolmessa eri kohteessa Uudellamaalla ja Etelä-Savossa vuodesta 2013 lähtien. Etelä-Savo on itäisen muuttoreitin varrella ja näin ollen kerää pesivien lintujen lisäksi mukavasti myös muuttolintuja paikalle. Mukana ruokinnoissa on yksi järvi ja kaksi lampea. Kaikki kohteet ovat käytännössä samanlaisia: hiukan rehevöityneitä, mutta pääosin vielä "korpilampi"-tyylisiä vesistöjä. Kaikissa kohteissa esiintyy hyvin vesilintuja, vaikka ruokintaa ei järjestettäisikään.. 

Kun lähdimme suunnittelemaan ensimmäisiä vesilintujen ruokintoja, netistä löytyi yllättävän vähän selkeitä lauttamalleja/ideoita, vaikka ruokintaa on harrastettu pitkään. Tämä varmaan johtuu siitä, että suurin osa ruokkii vesilintuja kaatamalla ravintoa suoraan matalaan rantaan tai rannalle. Tämä on varmasti lähempänä luonnollista ruokailumallia ja siten tehokasta. Meidän tapauksessamme tämä ei tullut kyseeseen, koska rannat vesistöissä (jossa voimme suorittaa ruokintaa) ovat pikkuisen liian syviä. Lisäksi olemme myöhemmin halunneet ankkuroida lautat pidemmälle rannasta, jottei pienpedot pääse niin helposti ruokaileviin lintuihin käsiksi.

Päädyimme ensimmäisessä mallissa soveltamaan internetin ihmeellisestä maailmasta löytyneitä suuntaa antavia ohjeita, joissa syöttökaukalo taivutettiin kanaverkosta ja sen jälkeen päälle laitettiin ohuempi verkko, ettei jyvät menneet siitä läpi. Puuosissa käytimme erilaisista rakennusprojekteista jääneitä jämäpuita.

Jälkeenpäin voin todeta, että malli oli aivan susipaska. Lautasta tuli painava, vaikea käyttää ja hankala puhdistaa. Kiinteä kaukalo ja paino teki lautan nostamisen vedestä erittäin vaikeaksi ja toisena vuonna se jätettiinkin suosiolla talveksikin veteen. Lautta kesti yllättävän hyvin talven, mutta päätyi silti polttopuiksi. Lautan kiinteä kaukalo oli yksinkertaisesti niin likainen, ettei vesi kiertänyt siinä hyvin ja jyvät pilaantuivat nopeasti.

Jos näette vastavia ohjeita, joissa kaukalo on kiinteä ja siihen on käytetty jotain verkkoa, niin suosittelen kiertämään ne kaukaa...

Vuonna 2015 totesimme, että kahden vuoden kokeilun jälkeen on aika rakentaa toimivampi malli. Lähtökohdat mallin kehittämiseen olivat seuraavat:

• Mallin pitää olla aiempaa kevyempi (= vähemmän läpivettyviä osia)
• Kaukalo pitää pystyä irrottamaan:
  • helpompi käsiteltävyys, kun kaukalon voi nostaa pois paikaltaan ennen lautan nostamista ylös vedestä
  • irroitettava kaukalo on helpompi pitää puhtaana
  • veden pitää päästä hyvin vaihtumaan kaukalossa, jolloin jyvät pysyvät parempilaatuisina
• Kansi on vesivaneria
  • kestävä ja vähemmän vettyvä materiaali
  • helppo harjata puhtaaksi
  • yhtenäinen kansi estää, ettei jyviä putoa ponttoonien päälle (esim. laudan raoista) tekemään itävistä jyvistä lautalle pienen viljapellon

Tärkein oivallus uudessa lauttamallissa oli laastikaukalosta tehty syöttokaukalo. Tämän keksi viisas seinäjokinen insinööriystäväni. Käytännössä halpa laastikaukalon pohja reiitetään kauttaaltaan ja sen jälkeen kaukalon ympärille rakennetaan kantava lautta. Kaukalon reikien on syytä olla riittävän isoja, että vesi pääsee kiertämään kaukalossa, mutta kuitenkin niin pieniä, etteivät jyvät mene niistä läpi. Malli on hyvin yksinkertainen ja toiminut moitteetta viimeiset kaudet. 

Sorsansyöttölauttaan tarvitset:

• 1 kpl laastinsekoituskaukaloita (koko riippuu omasta tarpeesta) > muutama pienempi lautta on helpompi hoitaa kuin yksi iso
• Mielellään painekyllästettyä puutavaraa lautan runkoon > tavallinenkin lauta käy, mutta vettyy helpommin eikä ole yhtä kestävää
• 1-2 stryroksilevyä ponttooneiksi > arvioi ponttoonien tarve lautan kokonaispainon mukaisesti. Iso syöttökaukalo ja järeämpi puutavara vaatii lisää kellutusta.
• Vesivaneria (tai vastaavaa liukkaan pinnan ja hyvän kestävyyden omaavaa levyä) kanneksi 
• Ruuveja kiinnityksiin. Kannattaa kiinnittää kaikki ruuveilla, jolloin osia on helppo vaihtaa tarvittaessa. Naulat ovat hankalampia, jos lauttoja tarvitsee huoltaa.

Valmis lautta on helppo laskea vesille ja nostaa talveksi pois. Olemme puhdistaneet syöttökaukalon tiskiharjalla useasti vuoden aikana. Toki pelkkä tyhjennys ja huuteleminenkin riittää aika pitkälle. Uudenmaan lammella on myös käytässä vinssi-systeemi, jonka avulla lautat voidaan vetää köydellä helposti rantaan puhdistukseen.  Putsauksen ja täytön jälkeen ne on jälleen helppo vinssata lammelle. 

Vinssin lisäksi erilaisia ankkuriratkaisuja on lukemattamia. Osa lautoistamme on sidottu puuhun ja yhdessä on testauksessa Bilteman kevyt metallinen veneankkuri. Metalliankkuri oli testissä viime kauden ja toimi hyvin. Kertaakaan emme joutuneet metsästämään karannutta lauttaa järven toisesta päästä.

Meidän porukalla on tällä hetkellä neljä vastaavaa lauttaa käytössä ja kaikki ovat toimineet hyvin. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden lauttamalleista! Postatkaa niitä vaikka tämän kirjoituksen kommenttikenttään, niin ne löytyvät myöhemmin helposti. Tämä varmasti auttaa monia riistanruokintaa aloittelevia harrastajia :)

p.s. Ainoa murhe lautoilla ovat olleet joutsenet. Ne syövät lautat tehokkaasti tyhjäksi ja usein tuntuu, että ne pitävät yhtä tehokkaasti myös pienemmät vesilinnut poissa lautoilta. Olemme testailleet jonkin verran erilaisia lauttaa suojaavia rakenteita ja kirjoittelen niistä vielä myöhemmin lisää, mistä tulee olemaan tämän kirjoituksen osa 2. Tähänkin probleemaan kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita!