Asesanasto for dummies - näin feikkaat olevasi ekspertti

Haluatko välttää #naamapalmu mokia aseista puhuttaessa? Tällä sanakirjalla se onnistuu.

Minkä takia median on niin vaikea kirjoittaa aseista teknisesti oikein? Lähes viikoittain tiedotusvälineistä löytää aavistuksen verran vinksallaan olevia otsikoita tai kuvatekstejä:

Poliisi alkaa kantaa konekiväärejä (oikeasti konepistooleja tai pistoolikarbiineita).
Madonnan taustalaulajat tanssivat konekiväärien kanssa (oikeasti Kalashnikovit eli venäläiset rynkyt käsissään).
Häiriköltä löytyi värikuula-ase (oikeasti airsoft-muovikuulapyssy).
Sorsastajat ammuskelivat - haulikon luoteja viuhui mökkirannalle (oikeasti hauleja).
Huvilalta varastettiin Magnum-merkkinen ase (oikeasti vain aseen kaliiperimerkinnässä luki Magnum, eikä se ole aseen nimi).
Kapinalliset ryöstivät hallituksen luotitehtaan (Oikeasti kyse oli patruunatehtaan ryöstämisestä. Pelkän luotipajan rosvoamisessa ei olisi mitään mieltä, sillä luoti itse on vaaraton metallimöykky).

Hyvin usein median otsikoita lueskellessa iskee myötähäpeä oman ammattikunnan hutiloinnista. Erikoisalojen korrekti perussanasto – muutenkin kuin pyssyistä puhuttaessa – on hakusessa, eivätkä esimerkiksi tekniset tai fyysiset epäloogisuudet tunnu haittaavan kirjoittajia. Samaa muuten valittavat lääkärit, eri alojen insinöörit ja muutkin pilkunviilaajat.

Yksi selitys virheille on uutisten alkuperäinen lähde, joka on rikosasioissa usein poliisi. Paikallispoliisi on omassa työkiireessään aivan yhtä pihalla kieliopin ja aseteknisten määritelmien kanssa. Muovikuula- ja värikuula-ase menevät helposti sekaisin, vaikka ne ovat täysin eri esineitä. Toimittajalta vaaditaan kovaa asiantuntemusta, että hän alkaisi uutisiinsa korjailla viranomaisten sanomisia omin päin.

Asetekniikan detaljit ovat samanlaisia kuin muutkin ammattisanat, vaikeaa jargonia. Silti ihan googlaamisella ja käytännön järjellä pärjää pitkälle.
Luonnontieteet ja mittasuhteet on toki hyvä hallita. Eräs yleisistä mediassa näkyvistä virheistä on sekoittaa aseiden kaliipereissa millit ja tuumat. Jos pohtii, tarkoittaako .50-kaliiperinen samaa kuin 50 milliä, kannattaa ottaa viivoitin käteen ja katsoa miten iso olisi viisisenttinen piipunreikä. (Yli 20-milliset nimittäin luokitellaan jo tykeiksi.)

Mutta mitä väliä sillä on, jos tiedotusväline sanoo vahingossa konepistoolia tai rynnäkkökivääriä konekivääriksi? Pyssyjähän ne kaikki on.

Sillä on väliä: sitä väliä sanotaan faktaksi. Muutenhan olisi ihan sama sanoa voiveistä tai leipäveistä puukoksi, macheteksi tai miekaksi. Jokainen faktoihin välinpitämättömästi suhtautuva tiedotusväline sahaa omaa luotettavuuden oksaansa.

Mutta ei hätää, pelastus löytyy tästä. Oheisella asetekniikka for dummies -sanakirjalla vältät ainakin ilmeisimmät tekniikkavirheet aina lehtijutuista kapakkakeskusteluihin asti. Parhaassa tapauksessa pelkästään tämän luettuasi olet 110 % asiantuntevampi asehommista kuin naapurin Pera tai Tuija.

Keräsimme tähän yleisiä asealan sanoja maalaisjärkisine/kaupunkilaisnokkeline selityksineen. Tämä sanastolista ei ole mitenkään jumalansanaa, saati kattava. Täydennämme sitä pikkuhiljaa aina, kun löydämme hauskoja otsikoita ja väärinkäsityksiä.

Ampuma-ase
Juridinen termi. Lain mukaan se on väline jolla voi ruudin tms. aiheuttaman räjähdyspaineen avulla ampua luoteja, hauleja, muita ammuksia tai lamaannuttavia aineita niin että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Vanhentunut määritelmä ”tuliase” tarkoitti pelkästään ruutiaseita. Tuliase on kuitenkin huono termi, sillä Suomessa myös pippuri- ja kaasusumuttimet lasketaan ampuma-aseiksi.

Ampumavälikohtaus
Kapulakieltä. Useimmiten kyse on esim. yhden känniääliön tekemästä ammuskelusta. Jos tapahtumassa on useita, toisiaan ampuneita ihmisiä, siitä voi hyvin käyttää perinteistä sanaa tulitaistelu.

Haulikko

Aiemmin haulipyssy, joka tulee ruotsin sanasta ”hagelbössa”. Ase jolla ammutaan yleensä hauleja eli pieniä metallipalloja. Käytetään niin savikiekkoammunnassa kuin pienen riistan metsästyksessäkin.

Haulikon luoti
Perussääntö: Haulikolla ammutaan hauleja, luodikolla/kiväärillä luoteja.
Haulikolla voidaan toki joissain tapauksissa ampua luodin näköistä klönttiä, jonka nimi on ”täyteinen”, englanniksi slug. Se on lähes pullonkorkin kokoinen möykky, ja niillä ammutaan meillä lähinnä peuroja tai villisikoja.

Ilmakivääri, ilmapistooli
Ilmanpaineella, joko jousen, paineilman tai hiilidioksidin voimalla metallisia luoteja ampuva laite. Tavanomainen, halkaisijaltaan 4,5mm - 6,35 mm luoteja ampuva ilmakivääri/pistooli ei ole vielä aselaissa mainittu luvanvarainen ampuma-ase. Sitä isompireikäisiin tarvitsee poliisilta luvan. Mitään ilma-aseita ei kuitenkaan saa myydä alaikäisille.

Järeä
Sahateollisuuden tarvitsemat tukkipuut ovat järeitä. Niistä tehdään hirsihuviloita. Järeä on aseista puhuttaessa samanlainen sana kuin entisen formulaselostajan viljelemä ”HUIKEA” – joka ei oikeasti tarkoita tai kuvaa mitään todellista, mitattavaa olemusta. Järeä-sanan käytön voisi lopettaa kokonaan, ja korvata se esimerkiksi sanalla tehokas. Mikäli kyse on aidosti tehokkaasta vehkeestä.

Järeä käsiase
Ylisanoja rakastavien toimittajien suosikki. Voidaan käyttää kaikista vesipyssyä vaarallisemmista esineistä – joskaan en yllättyisi jos lukisin jostain että Super Soaker on järeä vesipistooli.
Järeä käsiase on samanlainen itsensä kumoava oksymoroni kuin ”rasvainen kevytlevite”, ”tuuhea kalju”, ”pieni jättiläinen” tai ”military intelligence”.
Käsiase ei ikinä oikeasti ole kovin iso, eihän se muuten olisi käsiase. Ja tehokkuudessakin tai ”tappotehossa” tavalliset hirvikiväärit menevät useimmiten ohi kaikista käsiaseista.

Kaliiperi
Yleisimmin aseen piipunreiän kokoa (halkaisijaa) ilmaiseva mitta. Kerrotaan joko tuumissa tai milleissä. 7,62-millinen, eli jenkkiläisittäin 0.30-tuumainen kaliiperi tarkoittaa, että aseen luodin halkaisija on tuon kokoinen.
Mediassa kerrotaan usein, että ”suomalainen sodan ajan kivääri oli samaa kaliiperia kuin nykyinen rynkky, 7.62 milliä”. Oikeasti vain näiden aseiden luoti oli samankokoinen, eikä sekään ollut ihan saman painoinen.

Piipunreikä ei suoraan kerro mitään aseen tehokkuudesta, siihen vaikuttaa mm. hylsyn pituus ja koko. Usein kaliiperimerkinnässä mainitaan selvyyden vuoksi myös hylsyn mitta. Esimerkiksi lyhyttä 25-millistä pistoolihylsyä käyttävä patruuna 7,62x25 mm on paljon heikompi kuin vaikka kiväärikaliiperi 7,62x67 mm – eikä näitä patruunoita tietenkään pysty normaalisti ampumaan samassa aseessa.

Monet kaliiperimerkinnät ovat silti kuin ranskan epäsäännölliset verbit: niissä ei ole logiikkaa, niissä on sekaisin brändinimiä ja (kuten haulikkokaliipereissa) keskiaikaisia painomittoja. Ne pitää vain opetella tai googlata.
Sori siitä.

 

Kivääri
Pitkä ase, jolla ammutaan luotipatruunoita. Ks. luodikko.

Konekivääri
”Terrori-iskun jälkeen kauppakeskuksiin ilmestyivät konekiväärejä kantavat poliisit”. No ei varmasti ilmestynyt. Rivipoliisi venäyttäisi selkänsä, jos partioisi missä tahansa ostarilla raskaan tai kevyenkin konekiväärin kanssa. Todennäköisesti poliiseilla on lyhyt, konepistoolilta näyttävä ase.
Yksinkertaistaen: Konekivääri on iso, pitkä ase, joka usein on kiinnitetty jalustaan. Its yuge. Se voi olla myös kiinni panssariauton katolla tai törröttää bunkkerin aukosta. Tuntemattomassa Sotilaassa kannetaan isoja jalustallisia konekiväärejä ja kiroillaan niiden painoa. Jos epäilet, näitkö rennosti ohikävelleellä poliisilla sellaisen, voin vakuuttaa: poliisilla näkemistäsi pyssyistä 99,99 % ei ole konekivääreitä.

Konepistooli
Konepistooli on yleensä kooltaan isompi kuin pistooli ja pienempi kuin kivääri. Se käyttää nimensä mukaisesti pistoolin panoksia – eli ase on yksittäisen luodin teholtaan ihan samanlainen kuin pistooli. Konepistoolilla voi ampua myös sarjatulta (ks. sarjatuli). Sitä käytetään esim. poliisitehtävissä äärimmäisen harvoin, koska sarjatuli on sivullisille vaarallista ja epätarkkaa (ase pomppii rekyylin takia ja tähtääminen on vaikeaa).
Useimmat poliiseilla nähdyt ”konepistoolit” ovat itse asiassa pistoolikarbiineita: itselataavia aseita joilla voi ampua vain yksittäisiä laukauksia.
 

Kuula-ase, muovikuula-ase
Airsoft-harrastuksessa käytettävä, aseen näköinen esine, joka ampuu 8 tai 6 millin läpimittaisia muovikuulia joko jousivoimalla, sähkömoottorin virittämänä tai kaasukapselipaineella. Ei ole ampuma-ase, vaikka näyttääkin sellaiselta. Ei ole myöskään ilmakivääri, vaikka toimisikin ilmanpaineella. Ks. värikuula-ase.

Käsiase
Englanniksi handgun, ”yhden käden ase” eli ase jota jaksaa periaatteessa kannatella ja tähtäillä vaikka yhdellä käpälällä. Käsiase on arkikielessä vakiintunut pistoolin tai revolverin nimitykseksi.

Luodikko
Tulee ruotsin sanasta kulgevär, luotikivääri. Nykykielessä kivääri.

Luoti ja patruuna
Aseissa käytetään patruunoita, kansankielellä panoksia. Patruunassa on ruutia täynnä oleva hylsy, jonka päässä voi olla esimerkiksi hauleja tai luoti. Luoti on vain se klöntti joka lentää aseen piipusta ja joka tekee reiän esim maalitauluun.
Siksi on parempi sanoa esimerkiksi että "ampujalta loppuivat patruunat" eivätkä luodit.

Ammus on sinänsä oikea, mutta kapulakielisempi ilmaisu aseesta lentävälle projektiilille. Sotilaskielessä ammuksella voidaan tarkoittaa esim. muhkeaa tykin tai kranaatinheittimen kranaattia, räjähtävää, paksukuorista pötkälettä.

Magnum
Alkuaan pullokokomitta, tuplasti tavallista suuremman viini- tai shamppanjapullon merkintä. Aseteollisuus alkoi 1900-luvun alussa käyttää Magnum-sanaa suuruutta ja voimakkuutta korostavana mainoskeinona. Useimmiten kyse oli jostain tavanomaisesta kiväärinpatruunasta, josta tehtiin hylsyä suurentamalla ja vahventamalla uusi tehokkaampi kaupallinen patruunakaliiperi.

Magnum ei automaattisesti tarkoita, että kyseisellä patruunalla kaataisi norsun tai rikkoisi kuorma-autoja. Pistooleissa ja revolvereissa käytettävät magnum-patruunat ovat toki muhkean näköisiä, mutta teholtaan lähes aina heikompia kuin monet normaalit kiväärinpaukut.

Pistooli
Lyhyt käsiase, joka ampuu suhteellisen pienitehoista, lyhythylsyistä pistoolinpatruunaa. Ks. puoliautomaattinen.

Puoliautomaattinen
Vanhentunut nimitys, tulee englannin sanasta ”semi-automatic”. Oikea termi on itselataava (self-loading).
Tarkoittaa, että aseella voi ampua monta yksittäistä laukausta nopeasti peräkkäin vain liipaisinta vetämällä, aseen koneisto hoitaa itse virittymisen ja lennättää tyhjät hylsyt aseesta. Pam-pam-pam, ei rata-tata-tata.

Useimmat Suomessakin myytävät pistoolit ovat itselataavia, joten ”puoliautomaattinen pistooli” on samanlaista tautologiaa kuten ”poljettava polkupyörä” tai ”soudettava soutuvene”.

Replika-ase
Yleensä jostain kevytmetalliseoksesta tehty oikean aseen näköiskopio. Ei vaadi lupia, koska ei ole ampuma-ase, vaikka sellaiselta näyttääkin. Käytännössä leikkipyssy – jonka ulkoiluttaminen yleisellä paikalla (saati ihmisten pelästyttäminen sillä) on järjestyslain mukaan kiellettyä.

Revolveri
Käsiase jossa patruunat ovat sylinterinmuotoisessa, pyörivässä rullassa. Lucky Luken ja lännensankarien käyttämä asemalli. Useimpiin lännenrevolvereihin mahtui kuusi patruunaa, siitä tuli englannin nimi ”six-shooter” eli kuudestilaukeava.

Rynnäkkökivääri
Lainattu englannin sanasta assault rifle tai saksan sanasta Sturmgewehr. Höökikivääri tai ryntörihla olisi suomalaisempi nimitys. Konepistoolia tehokkaampi, mutta konekivääriä kevyempi ja pienempi kiväärinnäköinen sotilasase, jolla voi ampua myös sarjatulta. Tunnetuimpia tämän aseen versioita ovat mm. venäläinen AK47 ”Kalashnikov” ja suomalainen rynkky RK62.

Sarjatuli
Kun pyssy sanoo rata-tata-tata ja kuulaa lentää piipusta yhdellä liipaisimen painalluksella niin p***leesti. Sotilasaseilta kaivattu ominaisuus.

Tarkka-ampuja
Virallisella mandaatilla tarkkuuskiväärinsä kanssa ”ihmistentappotyössä” oleva tai sitä harjoitteleva sotilas tai viranomainen. Kaikki muut piilosta kohdettaan tulittavat ihmiset ovat sala-ampujia.

Varmistin
Aseessa oleva lirputin, mekaaninen nappi tai vipu jonka tarkoitus on estää asetta laukeamasta. Ikään kuin sisäänrakennettu lukko. 

Värikuula-ase
Paintball-harrastuksessa käytetty paineilma- tai kaasulaite, asetta muistuttava esine jolla ammutaan isoksi väriroiskeeksi hajoavia elintarvikevärikuulia. Oikealta nimeltään merkkain (englanniksi marker), koska näitä alun perin käytettiin Yhdysvalloissa karjan erotuksessa (tai metsätöissä kaadettavien puiden) merkitsemiseen.
Ei ole ilmakivääri, eikä ampuma-ase.

Äänenvaimennin
Brittienglanniksi supressor, eli laukaisupamausta vaimentava (ei poistava) laite joka ruuvataan aseen piipun päähän. Silencer-termiä näkyy etenkin agenttikirjallisuudessa. Mitään asetta ei saa oikeasti äänettömäksi. Käytetään ammunnassa oman ja esimerkiksi metsästyskoirien kuulon suojelemiseksi. Tärkeä työsuojeluväline - ei mikään osoitus salamurhahaluista.

Hyvä lukija, asiantuntija, guru!
Mitkä muut alan olennaiset termit pitäisi saada tähän sanastoon mukaan?
Kirjaudu ja jätä palautetta.

Kuvat: Ellei muuta mainittu, oikeudet ja lähde: Otavamedia.