Kyllä saamanainen on parempi kuin pyytömies

"Metsästäjä" on nimittäin yksi selkeimmistä suomen sanoista, yhtä hyvä kuin "kalastaja". Sanoja voi käyttää ilman että luo ennakkovaikutelmaa metsästäjämiehestä tai kalastajanaisesta. Sana kuvaa tekijää sukupuoleen katsomatta tai arvottamatta.

Aamulehti kertoi viikonloppuna alkavansa karsia sukupuolittuneiden sanojen ja ammattinimitysten käyttöä. Lehti muistuttaa että ”mies”- ja ”nainen”-liitteet ovat useimmiten kielenkäytössä turhia, varsinkin ammateissa joissa voi olla minkä sukupuolen ihmisiä tahansa. Samaa asiaa pohtivat monet muutkin mediat sekä kieltenopettajat.

Tottahan se on: meillä on monta turhaan määriteltyä mies/naisnimitystä jotka ovat käytännössä vanhentuneet. Pankkineitejä ja keskusneitejä ei enää juuri näe muualla kuin satavuotiaiden kuolinilmoituksissa. Lainopillisesti tärkeä uskottu mies on yhä todennäköisemmin nainen.

Lakimiehen sijaan voi hyvin puhua juristista, järjestysmies on järjestyksenvalvoja, ratsumies voi olla harrastusta kuvatessa vain ratsastaja ja sammakkomies on nykykielessä sukeltaja. Ilotyttö ja rattopoikakin joutavat sanoina roskakoriin.

Useimmiten näissä ei ole edes kyse tasa-arvosta, vaan ihan kielenhuollosta ja turhan kapula-kökkökielisyyden purkamisesta.

Entäs sitten saalistusskene? Metsästys ja Kalastus -lehden arkistoista löytyvät muun muassa nämä nimitykset:

Pyssymies

Erämies

Hirvimies

Asemies

Lippomies

Saamamies

Pyytömies

Metsämies

Kalamies

Osa näistä perinnenimityksistä on jäänyt pois arkikielestä. Joitain noista käytetään kaveriporukoissa lähinnä kettuilumielessä, muutama on yhä sitkeästi voimissaan.

Kovimpia vanhan liiton jääriä löytyy ajokoirapuolelta, alan järjestön lehtikin on tänäänkin sitkeästi nimeltään Ajokoiramies. Vaikka sen tekijäkunnasta valtaosa näyttäisikin olevan jo naisia.

Moni kysyy nyt, mikä vika noissa sanoissa on?

Ei niissä mitään vikaa ole.
Mutta vaihtakaapa miehen tilalle ”nainen”. Saamanainen, metsänainen, kalanainen, eränainen, pyssynainen. Johtuen ikiaikaisista tottumuksistamme, se nainen-sana kuulostaa tässä yhteydessä yhtä erikoiselta kuin miltä mies-sanakin oikeasti kuulostaa nuorempien sukupolvien korvissa.

Vastavuoroisesti Metsänneito kuulostaa (ja blogimaailmassa myös näyttää) ihailtavan hyvältä, mutta metsänpoikanen/metsänpoikamies olisi vähän alentuvasti juniorikastia.

Sitä mukaa kun naisia alkaa olla sekä kalastajissa että metsästäjissä yhä enemmän, saamanaisen ja pyytönaisen pitäisi sanoina yleistyä - ihan tasapuolisuuden nimissä. Näin tuskin tulee tapahtumaan, koska nuo sanat tuntuvat meistä oudoilta. Saamanainen on tosin paljon parempi sana kuin saamamies tai pyytömies, koska se on harvinaisuutensa takia yllättävämpi.

Jos joku mies tai nainen haluaa puhua itsestään kalamiehenä tai kertoo olevansa kova metsämies, se hänelle suotakoon. Siinä ei ole mitään pahaa.

Mutta koko harrastajaporukan nimittäminen ”metsämiehiksi” on turhaa, koska sana ”metsästäjä” on vieläkin parempaa suomea. Siksi lehdissä puhun mieluummin neutraalisti metsästäjistä ja kalastajista – ne ovat hyviä nimityksiä jotka kattavat kaikki sukupuolet.

Sukupuolittuneiden sanojen oivaltava käyttäminen, kielellä leikitteleminen ei ole tuossa Aamulehdenkään päätöksessä kiellettyä, eikä kukaan ole niitä muutenkaan kieltämässä.

Paitsi itse kieltäisin kokonaan sanakummajaiset ”mieshenkilö” ja ”naishenkilö”. Niiden tilalla voi ihan hyvin sanoa mies, nainen - tai ihan vain ihminen.