Dami suussa metsästäjät

Ginin toiset WT-kokeet meni pipariksi heti toisella rastilla ja samalla omat haaveet A-kokeista siirtyi pois päiväjärjestyksestä ainakin toistaiseksi. Jos homma ei ala toimia niin mielestäni ei huvikseen kannata kokeita juosta läpi nollien perässä varsinkaan vaikka kuinka se olisi mukava harrastus.

Koirakokeet on minulle rodusta riippumatta jalostuksellinen asia jolla testataan koiran kykyä suoriutua yhteistyössä ohjaajan kanssa erilaisista rodunomaisista tehtävistä. Se on tuomareiden persoonasta ja omista mieltymyksistä pitkälti kiinni millaisia koetehtäviä on tai että miten ne on toteutettu. Tehtävien tarkoitus on erotella jyvät akanoista ja hyvä niin. Turhaan mistään kokeen vaikeudesta alkaa purnaamaan ja mutisemaan. Se että sanoo jotta olipas vaikea ei ole ymmärtääkseni purnaamista. Se että meni persielleen tai oli vaikea koe niin niitä erilaisia vaikeita tehtäviä pitää vain treenata. Eipä se sen kummempaa ole.

Ensimmäinen motivoitu rasti. Lähihakualue pellolla olevassa metsäsaarekkeessa joka oli raivattu ja risut jätetty maastoon. Kolme laukausta ja ränkätystä. Vaikeaa siinä oli se että et näe koiraa saarekkeeseen lähetyspaikalta etkä saa liikkua paikaltasi. Et siis tiedä koska dami on suussa ja jos oikein ymmärsin niin sillä suodatetaan heti alkuun dami suussa metsästävät ja helpon reitin valitsijat pois pelistä tai ainakin kärkikahinoista. Eli esim. meidät.

Lähetys ja linjat oli hyvät molempiin ohjauksiin ja Ginin työ hakualueella oli loistavaa. Hyvää ja varmaa hakua sen mitä näin. Päätin pillittää ekstraa kun näin edellisen koiran harmillisesti (ja sille koiralle epänormaalia toimintaa) pinkovan pitkin peltoa. Dami suuhun ja Gini kiertää saarekkeen katsastaen samalla riistapolun. Gini kiertää metsällä vaikeat kohdat ja onhan se maalaisjärjellä ajateltuna ok mutta kokeen säännöissä palautus pitää tulla maastosta riippumatta suoraan ohjaajalle. Itsekään en tosin menisi risukkoa takaisin vaan kiertäisin pienen pätkän mutta loppupelissä tämä kierto oli dami suusa metsästämistä. Molemmat damit kuitenkin ylös samalla kiertämisellä. Sain odotetun maininnan liiallisesta pillinkäytöstä. Se oli harkittu virhe ja omaa epävarmuutta. En edes tajunnut miten paljon loppupelissä pillitin. Mitä tästä opin. Jos joskus päädymme kokeeseen niin en käy katsomassa muiden suorituksia ja pysyn mahdollisimman omissa oloissa keskittyen omaan suoritukseen.

Toinen rasti: markkeeraus laukauksella ja ränkätyksellä metsänreunaan. Ginin markkeeraus on hyvä ja varma. Tykkään siitä. Dami suussa katselee sivuille mutta tulee hienosti palautukseen. Toisena ohjaus samaan paikkaan. Hyvin meni taas linjalla ja lähti palauttamaankin mutta kappas vaan hajut veti puoleensa metsärinteeseen oikealle puolelle ja kokeen nollaus. Toruin ääneen ja sain maininnan äänekkäästä ohjauksesta…siinä vaiheessa sillä ei tieteenkään ollut enää merkitystä koska koe oli jo nollattu. 
Ei muuta kuin kotimatkalle pizzan kautta.. voin myöntää että harmitti ja itkettikin aika lujaa koska kovasti olen tehnyt töitä koiran kanssa mutta taktiikkaa pitää muuttaa. Perustreenit sujuu joten nyt on keksittävä jotain ”kikkakolmosia” jos meinaa palata kisatantereelle.

Riista on Ginille ykkönen ja dami kakkonen. Mietin jopa B-koetta eli riistakoetta jos tämä damihässäkkä ei lähde aukenemaan mutta samantyylisiin ongelmiin siellä törmää ja aina tulee uusia haasteita ratkottavaksi. Minun itseni tässä pitää kehittyä ja tietysti parantua ensin. Jos ette ole huomanneet niin luovuttaminen ei ole minun juttu ja nousen saatana vaikka haudasta jos joku asia jää kesken.
…Mies heitti masentuneen koirakon junalle ja lamppu sammui oitis junassa, molemmilta. Nyt istun aamu-auringossa Korpilahdella, maaseudun rauhassa ja juon kahvia…kirjoittelen puhtaaksi tätä…lähinnä poistin kirosanoja ja muuta sontaa.

Kiitos ihanalle Pauliina-tuomarille ja alueella karjalaumana liikkuneille tuomarikokelaille. Kiitos myös kasvattajalle, Middis-Mammalle, suorista mutta kannustavista sanoista. 
Eilen heitin kirveen kaivoon mutta aamulla nostin sen vinssillä ylös. Olen totaalinen raakile koiranohjaajana mutta helvetin määrätietoinen ja motivoitunut. Gini ei ole maailman helpoin ohjattava mutta hei, se on samanlainen kuin minä. Sairauteni on tässä vain hyväksi. Ei voi edetä nopeasti kun molempien aivot ei pysy perässä. 

 

Kommentit

hauska toi siun koirannimi...gin...gin....kippis ja kulaus...:) kirjoitat aika mieleenpainuvasti...ittellä tsekinseisojapentu ja haasteet edessäpäin....nokka tuuleen !
veepee | 25.04.2018 17:48

Lisää kommentti

Rekisteröidy Eräverkkoon pystyäksesi osallistumaan keskusteluihin. Rekisteröityminen on ilmaista.

Rekisteröidy »

Avainsanat

Suosituimmat

27.09.2017 07:16

Alaston metsästäjä
Metsänneito

Arkisto

Tilaa blogit sähköpostiisi

Saat viikottaisen koosteen julkaistuista blogikirjoituksista suoraan sähköpostiisi.