Kuusi kohtalokasta paikkaa kohdata ”se oikea”

Kysyin Instagramissa seuraajilta käyvätkö he metsällä yksin (koiran kanssa), puolison, ystävän tai metsästysseurassa. Vastauksia tuli enemmän kuin osasin odottaa, kysymykseen vastasi 55 metsästäjää. Vastauksia kysymykseeni tuli niin julkisesti kuin yksityisviestillä. Julkiset vastaukset näette Intagramista. Puolison kanssa metsällä vastaajista käy yhdeksän vastaajaa. Suurin osa käy yksin koiran kanssa tai ystävien kanssa. Hirvet ja peurat metsästetään seuroissa. Kysymykseen vastanneista valitsin ”oman käden oikeudella” yhden, jolle lähetän Eräverkon Ukko -lippiksen. Onnittelut nimimerkille @joskus92.

Viime kirjoitukseni herätti paljon kysymyksiä ja ajatuksia. Olen positiivisesti yllättynyt suomalaisten miesten rohkeudesta ja ajatuksista. Suomalaiset metsästävät miehet! Te olette suola tässä tehotuotannon yhteiskunnassa ajatuksienne kanssa.

Eräs seuraaja Instagramin puolella toi esille tärkeän näkökulman. Nykypäivänä ihmiset joutuvat muuttamaan töiden perässä ja valitettavasti uudella paikkakunnalla metsästysseuraan pääseminen on todella vaikeaa tai lähes mahdotonta. Harrastus muuttaa muotoaan ja metsästysmatkat pitenevät. Riistanhoito vähenee ja seuran tuoma sosiaalinen yhteisö hälvenee. Ajatukseni sinkkujuttujen kirjoittamiselle lähti liikkeelle siitä mikä tilaisuus metsästysseuroilla olisi kerätä kaikki alueen metsästäjät, niin naiset kuin miehet, elinvoimaiseksi aktiiviseksi yhteisöksi omalle paikkakunnalleen. Varmaa pariutumista seurojen välillä! Tiedän kuitenkin mihin tämä ajatus kaatuu enkä mene siihen nyt.

Miespuolinen parisuhteessa oleva ystäväni tuumasi, kun kerroin hänelle, kuinka on vaikea tehdä tuttavuutta metsästysblogin kirjoittajana, eronneena yhden lapsen äitinä ja suorapuheisena naisena. Vastaus on minulle jo tuttu ”Miehet pelkäävät sinua ja suorasukaisuutesi koetaan myös vastenmielisenä.” Persoonallisuuttaan kun ei parisuhteen saadakseen kannata muuttaa. Valheella on lyhyet jäljet. On turvallisempaa ja helpompaa olla oma itsensä kuin muokata itsestään toisen haaveilema mielikuva.

Uskon että jokaisella ihmistyypillä on omat ongelmansa. Toiset eivät uskalla avata suutaan ja toiset sanovat suoraan kaiken. Olisi hienoa olla välimaaston ihminen. Olla myös ilmaisematta mielipiteitään, katsoa sivusta ja valittaa sitten kun mikään ei onnistu. Olen valinnut rakkauden sijaan intohimoni ja työntekemisen sekä lapseni kasvattamisen, yksin.

Miksi meidän tulisi selitellä ja saatikka todistella muulle maailmalle omaa elämäntilannetta? Sinkkuutta selitellään ja rakkautta vakuutellaan. #lovemylife #puspus #lovemyhusbänd En tiedä kumpi on sitten epätoivoisempaa?

Mitä siis tehdä jos haluaisi että erä-Jormat ja Irmat kohtaisivat? Ehdotuksia on tullut ja muuten ensimmäistä kertaa treffiehdotuksia koko hilpeän Metsänneitourani aikana. Nyt toki tarkoitin ehdotuksia ja ideoita tuohon kohtaamiskysymykseen. Valitettavasti en lähde treffeille.

Kuusi ehdotusta kohtaamiselle:

1. Sinkkujahdit - kuka alkaisi vetää jahteja vain sinkuille? Ideoin heti myyviä kohtaamispaikkoja ja nimiä metsästysterminologiasta. Näihin ehkä pitäisi olla joku parisuhdepsykologin seula, jotta sopivat yksilöt päätyvät samalle jahdille...
2. Treffipalsta metsästyslehteen - Maaseudun tulevaisuuden tavoin voitaisiin retroilla ja pistää pystyyn treffipalsta eräilijöille. Vastustan suunnattomasti Tinderiä ja Facebookin sinkkuryhmiä joten en nosta niitä tälle listalle. Somen karjamarkkinoilla jokainen on pelkkä lihapalanen sopassa.
3. Seurojen ovet avoimiksi ja suosittaisiin sekaseuroja - Miten olisi jos avattaisiin seurojen ovet metsästäjille. Mukaan otettaisiin niin naiset kuin miehet ilman naapurikateutta ja ilman lihaosuuskateutta. Suomalainen eränkäyntikulttuuri sosiaalisena seuratoimintana on kuolemassa, jos emme tee jotain. Markkinoikaa seurojanne ja ottakaa uusia jäseniä.
4. Alueelliset metsästystapahtumat ja seurojen avoimet ovet - Loistava paikka kokoontua koko alueiden metsästäjien kesken. Uudet myös seurattomat metsästäjät tulevat tutuksi. Tapahtumia on kyllä ja jos ei ole niin ei, kun järjestämään. Metsäneläinten joulurauha, riistatulet, seurojen avoimet ovet, jahtikauden avajaiset ja hirvipeijaiset. Hirvipeijaisten lihan tarkastusprosessille varmasti voidaan tehdä jotain, yhdessä.
5. Koiraharrastus - Puhutaan paljon tutkimustiedosta (jota en ole vielä löytänyt), jonka mukaan naiset tulevat metsästyksen pariin koiraharrastuksen kautta. Puhuisin kuitenkin vain osasta naisia ja uusista harrastajista. Helposti myös juututaan naisten kohdalla vain uusiin harrastajiin. Totuus on se, että naiset ovat metsästäneet aina. Määrä on ollut vähäisempi mutta kuitenkin. Uskallan väittää ilman tutkimustietoa, että nämä kokeneet naiset ovat tulleet metsästyksen pariin perheen saattelemana tai ihan ite. Koiraharrastus on kuitenkin hyvä tapaa löytää naismetsästäjiä, se on totta. Tämä ehkä kuitenkin hiukan lajisidonnaista, sillä noutajat ja seisojat treenaavat yhdessä. Ajokoirahommat hoituvat ihan sinkkuna.
6. Passissa - Joutuu ehkä kauemmin odottamaan ja uskoa kohtaloon. Harvemmin metsällä kohtaa muihin ihmiseläjiin. Kerran istuin passissa yksin keskellä ei mitään ja siihen samalle kohteelle törmäsi miesmetsästäjä. Aluksi seurasin aukonreunassa hiippailevaa hahmoa ja kunnes oli pakko ilmoittaa olemassa olostani. Sillä oli pasmat heti sekaisin.  Meillä oli ihan mukavaa sitten loppupäivä, kun metsästeltiin yhdessä ihan tolleen tuntemattomina. Olin vieraana heidän seuran mailla ja tämän ystävällisen metsästäjän kanssa näin aluetta laajemmin sekä tutustuin muihin seuran metsästäjiin. Tavallaan tämäkin on mahdollista.

Parissa yhteydenotoissa pohdittiin tarvitseeko puolison harrastaa metsästystä? Puolustuskannalla ”Tämä on minun harrastukseni” on oma pointtinsa. Itsekin viihdyn metsässä yksin. Toisaalta harvemmin sitä porukalla mennään metsälle, niin kuljetaan käsi kädessä. Sitä ollaan joko passissa tai kuljetaan ennalta sovitut alueet tai ketjuna. Sosiaalisuus syntyy nuotiolla, yhdessä. Ja mitä parisuhteeseen tulee niin ei suhteessa tarvitse kulkea aina yhdessä. Omat reissut on elämänsuola joista on mukava kertoa ja ne tuovat myös sisältöä pariskuntien keskusteluihin.

Nyt siirryn hetkeksi muihin aiheisiin. Ihastuminen ja rakastuminen on ihan liian paljon aikaa vievää touhua. Nyt metsälle!